Tilanjakaja

Kalustesuunnittelukurssin näyttötyönä saimme tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa tilanjakajan.

Tehtävänannon mukaisesti tilanjakajan 
- tuli koostua kahdesta toisiinsa kiinnitettävästä osasta, jotka eroavat toisistaan esim. koon, värin tai muodon perusteella
- suunnittelussa tuli huomioida sarjoituksen mahdollisuus
- piti olla muunneltava ja monikäyttöinen
- päämateriaali olisi puuta

Tehtävä aloitettiin valitsemalla itseä kiinnostava inspiraatiokuva lehdestä tai internetistä, jonka pohjalta näyttö toteutettaisiin. Löysin itselleni muutamankin sopivan kuvan, joissa minua ihastutti erityisesti luonnolliset materiaalit ja rauhallinen tunnelma.

Tässä valitsemani inspiraatiokuva.
Ihastuin erityisesti seinälle ripustettuun
koristeverhoon ja katosta roikkuviin oksiin.

Heti kuvan valitsemisen jälkeen aloin luonnostella tilanjakajaa ja piirsin monia eri versioita. Melko pian olin kuitenkin selvillä siitä, minkä tyylisen tilanjakajan halusin tehdä ja aloin miettimään tarkemmin työni mittasuhteita, värejä ja materiaaleja. Tässä vaiheessa piirsin jakajasta myös tarkemmat mittapiirokset.

Materiaaleina tilanjakajaani käytin puuta, lasia ja olkiverhoa.
Olin päättänyt tehdä kummastakin osasta samankokoiset, 60cm x 160cm, ja toisiinsa sivusta kiinnitettävät kappaleet, jolloin valmis tilanjakaja tulisi olemaan L-kirjaimen muotoinen. Tarkoituksena oli tehdä kehykset puusta ja pujottaa niihin lasilevyt. 
Lasilevyjen väliin suunnittelin laittavani olkiverhoa.

Oikeisiin mittoihin leikattuja materiaaleja

Valmistin kappaleiden kehykset koivusta ja tein niihin urat lasipintoja varten sekä porasin reiät valmiiksi ruuveille ja saranoille. Lopuksi sahasin vielä kulmat jiiriin, jotta lopputulos olisi viimeistellympi. Tämän jälkeen ruuvasin kummastakin kappaleesta kolme sivua yhteen ja laitoin lasit sekä olkiverhot paikalleen. Viimeinen, pitkä sivu kiinnitettiin ruuveilla siten, että olkiverhon voi myöhemmin vaihtaa esimerkiksi kangaskaistaleeseen tms. Tarkoituksena oli myös, että tilanjakajan sisälle voi laittaa koristeita, kuten käpyjä tai jouluvalot. Kun molemmat osat oli koottu, kiinnitin ne toisiinsa saranoilla.

Tarkoituksenani oli ensin jättää tilanjakaja luonnollisen koivun väriseksi, mutta minusta alkoi tuntua, että puu näytti liian keltaiselta mustaan olkiverhoon verrattuna lakkauksen jälkeen, joten lakkasin raamitkin mustaksi. 
Suunnitelman muutos auttoi ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen.






Värittömän lakkauksen jälkeen

Mustan lakkauksen jälkeen

Tämä tehtävä oli arvosteltava näyttötyö ja arvostelun kohteena olivat erityisesti suunnittelu, työvaiheiden sekä pintamateriaalien hallinta ja ajankayttö. Lopullinen arvosana koostui kurssimme opettajan, puutyöopettajan ja pintakäsittelyopettajan arvioista.
Asteikolla 1-3 sain arvosanan 3 ja erityiskiitosta siitä, että olin tarttunut rohkeasti hieman vieraammmankin materiaalin työstämiseen.

Plastinen sommittelu

Nyt oli aika tutustua muotoihin ja kehittää omaa hahmottamiskykyä plastisen sommittelun avulla. Kyseinen kurssi sisälsi teoriaopintoja ja käytännön oppimista. 

Teoriatunneilla kävimme läpi perusasioita muodoista ja niiden hahmottamisesta, kun taas käytännön tehtävissä saimme vaivata päätämme ja tutustua muutamaan eri muovausmateriaaliin.

Kurssin alussa jokaisen piti valita kolmesta vaihtoehdosta itseään kiinnostava aihe, etsiä siitä kuva ja tehdä annetut tehtävät aiheen pohjalta. Vaihtoehdot olivat kovakuoriainen, simpukka tai historiallinen kaappi. Valitsin simpukan, kuten moni muukin luokkatoverini. Ajattelin, että yritän kuitenkin erottua hieman joukosta ja etsin itselleni hieman graafisemman simpukan inspiraationlähteekseni, sillä suurin osa valitsi mallikseen kauniin ja kierteisen kotilon.

Ensimmäisessä tehtävässä piti valmistaa omasta aiheesta inspiroituneena kaksi mallia, toinen plastoliinista eli muovailuvahasta ja toinen kipsistä veistämällä.  

Plastoliinin työstäminen oli mukavaa ja huoletonta, sillä materiaalia pystyi työstämään vaikka loputtomiin eikä virheitä tarvinnut pelätä. Toisin kävi kipsiveistoksen kanssa..

Veistäminen aloitettiin kipsiköntistä, josta tuli vuolla mattoveitsellä simpukan muotoinen kappale. Totesin hyvin pian, että tämä materiaali on vaikeampaa työstää ja sen muotoilemisessa pitää tehdä tarkempaa työtä, sillä virheitä oli todella vaikea korjata.

Sain kuitenkin molemmat mallit onnellisesti valmiiksi.

Plastoliinista muovailtu malli

Kipsistä veistetty malli

 Seuraavaksi kurssilla käytiin läpi reliefitaidetta ja sen historiaa. Teorian jälkeen saimme tehtäväksi muovailla savesta muotin ja valaa se kipsiin niin että tuloksena olisi oman aiheen reliefi, puoliksi kolmiulotteinen ja puoliksi tasossa oleva malli.

Saven työstäminen oli kohtuullisen helppoa. Tässä tehtävässä itselleni suurin haaste oli lopullisen teoksen hahmottaminen mallia kaiverrettaessa. Lisäksi piti muistaa, että savea tuli muotoilla ainoastaan ylös tai alaspäin, jotta malli ei menisi rikki valamisen yhteydessä.

Savimuotin pohjalta valettu kipsireliefi

Tässä kaikki kolme simpukkamallia

Kurssin viimeisessä tehtävässä aihepiirin muodosta tuli valmistaa kirjatuki tai valaisin luovuutta käyttäen. Materiaalina sai käyttää kaikkea mahdollista mikä juolahti mieleen.
Itse päätin tehdä pelkistetyn seinävalaisimen, jonka valmistin puusta, metalliputkesta ja silkkipaperista.



  

Simpukan pohjalta tehty,
pelkistetty seinävalaisin