Väliseinärakentaminen

Koulussa olimme harjoitelleet paljon tilojen sisustamista, stailausta ja pintamateriaalien käyttöä, mutta tilan rakentamiseen liittyvät tiedot olivat vielä puutteellisia. Väliseinärakentamisen kurssi tuli itselleni siis erittäin tarpeeseen.

Ensimmäisten tuntien aikana kävimme läpi teoriaa ja opettelimme kevyen väliseinän runkomallien piirtämistä sekä materiaalien menekkilaskuja.

Kurssin pääasiallisena tehtävänä oli kuitenkin suunnitella ja toteuttaa keväällä 2014 pidettäville "Taitaja"-messuille Koulutuskeskus Salpauksen puolesta pieniä väliseinäkokonaisuuksia yhteensä kahdeksan kappaletta. Materiaalina väliseinärungoissa tuli käyttää puuta.

Näiden kriteerien perusteella piirsimme kohteestamme runkomallit ja laskimme puun menekin ennen työsaliin siirtymistä.

Suunnitelmapiirustus ikkunaseinästä

Suunnitelmapiirustus oviseinästä

Rakennusvaihe toteutettiin siten, että luokka jaettiin pienempiin 3-4 henkilön ryhmiin ja jokaisen ryhmän oli tarkoitus tehdä vähintään kaksi väliseinäkokonaisuutta piirustusten perusteella.

Saamamme puutavara oli valmiiksi oikeanpaksuista joten se piti vain katkaista oikeaan mittaan, tehdä määrätyt loveukset ja ruuvata osat yhteen.
Kun kaikki osat oli katkaistu sirkkelillä oikeaan mittaa, aloitimme ryhmäni kanssa loveusten tekemisen.
Loveus piti tehdä ainoastaan valmiin seinämän keskimmäisiin runkotolppiin, jotta yläjuoksun alle asetettava välituki mahtuu kulkemaan oikealla paikallaan. Loveus tehtiin vannesahalla ja sirkkelillä.

Oikeisiin mittoihin katkaistua puutavaraa

Sahattuja ja lovettuja osia

Kun osat olivat valmiita, aloitimme kasaamisen.
Pienemmässä seinämässä (1,80m x 2,40m) asetimme ensin ala- ja yläjuoksut sekä päädyissä olevat runkotolpat paikalleen ja ruuvasimme ne toisiinsa kiinni. Tämän jälkeen määritimme ikkuna-aukon paikan ja kiinnitimme loput runkotolpat sekä poikkipuut paikalleen. Ennen välituen kiinnittämistä piti vielä varmistaa, että käyttämämme 120cm leveä levy tulisi kiinnittymään aina keskeltä ja reunoilta puuhun eikä jäisi tyhjän päälle. Lopuksi ruuvasimme yläjuoksun alle välituen, jonka on tarkoitus tukea runkoa.

Suuremmassa seinämässä (3,00m x 2,40m) aloitimme kasaamisen myös kiinnittämällä ala- ja yläjuoksut sekä päätytolpat toisiinsa kiinni. Tämän jälkeen kiinnitimme keskimmäiset runkotolpat sekä niiden väliin tulevan poikkipuun niin, että oviaukosta tuli oikean kokoinen ja se sijoittui keskelle seinämää. Aukon määrittämisen jälkeen myös isommassa seinämässä kiinnitettiin loput runkotolpat paikalleen niin, että koolaus pysyy samana. Välituki toi oviseinämään viimeisen silauksen tukien kokonaisuutta.

Kasaus oli helpoin tehdä vaakatasossa lattialla.

Pienempi seinämä

Suurempi seinämä

Kun jokainen ryhmä oli tehnyt osuutensa runkojen rakentamisen osalta, siirryimme projektissa eteenpäin ja aloimme valmistaa ns. sokkelilevyjä. 
Sokkelin oli tarkoitus olla vain näennäinen, joten valmistimme sen vanerilevystä, joka pinnoitettaisiin myöhemmin oikeaa sokkelipintaa muistuttavaksi. 
Toteutus tapahtui siten, että leikkasimme vanerilevystä sirkkelillä 30cm leveitä suikaleita ja kiinnitimme ne runkojen alaosiin niin, että seinämän toisesta päästä levy jäi aina hieman vajaaksi. Vajaamittaiseksi jätetty sokkelilevy mahdollisti sen, että seinämät voidaan myöhemmin kiinnittää toisiinsa siististi ja myös sokkeli jatkuisi valmiissa kokoonpanossa kulman ympäri.
Lopullinen kasaus tapahtuisi kuitenkin vasta messupaikalla.

Sokkelilevyn leikkausta sirkkelillä

Sokkelilla varustettuja oviseinämiä

Sokkelien kiinnityksen jälkeen aloitimme ulkoverhouksen tekemisen isompiin seinämiin. Verhousta varten koululle oli tilattu pitkiä hirsipaneeleita, jotka oli vain tarkoitus katkaista oikeaan mittaan ja kiinnittää runkoon.
Katkaisuvaiheessa piti huomioida valmiin kokonaisuuden L-muoto ja kiinnitettävyys, joten myös paneelit jätettiin hiukan vajaaksi rungon toisesta päästä, samoin kuin toimittiin sokkelin kanssa.
Panelointivaiheessa piti olla tarkkana, että panelirivit menevät suoraan, joten teimme tämän työvaiheen rivi kerrallaan alhaalta ylöspäin edeten. Pitkä tukilauta oli oiva apu panelirivien suoruuden tarkistamisessa. Lopuksi hirsipaneelit kiinnitettiin runkoon naulapyssyllä.

Paneloitu oviseinämä

Oviseinämien paneloinnin jälkeen ehdimme paneloida vielä osan ikkunaseinistä. Näissä pienemmissä rungoissa ei tarvinnut kuitenkaan huolehtia siitä, että toiseen päähän jäisi vajaa kolo kiinnitystä varten, joten kiinnitys tehtiin yksinkertaisesti siten, että panelit leikattiin tasan rungon mittaisiksi. 
Suoriin riveihin tuli kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota käyttämällä tukilautaa apuna. Kiinnitys tapahtui jälleen naulapyssyllä.




Viimeisellä tunnilla teimme seinämistä vielä koekasauksen, jonka avulla mahdolliset virheet esimerkiksi kiinnityksen suhteen olisi huomattu.

Koekasaus

Kurssi oli erittäin opettavainen ja havainnollistava. Sain paljon tietoa puurunkoisen väliseinän tekemisestä ja sen paneloinnista.
Jäin kuitenkin vielä kaipaamaan tietoa siitä, miten sisäseinien levytys olisi tapahtunut käytännössä.. 

Näyttelytilojen rakentaminen

Terminaalikaluste

"Näyttelytilojen rakentaminen" -kurssilla keskityimme ensin erityisesti kalustesuunnitteluun ja ergonomian tärkeyteen. 

Suurin osa kurssista oli teoriaa ja tutustuimme monenlaisiin taulukoihin ja ihmisen mitoituksiin. Tällä kurssilla ymmärsin myös sen, miten tärkeää on suunnitella esimerkiksi istuin sillä tavalla, että mahdollisimman monen kokoisen ihmisen on hyvä istua siinä.

Kurssi sisälsi myös kalustesuunnittelun näytön. 

Tehtävänä oli suunnitella johonkin terminaalitilaan sopiva vähäiseen istumatyöhön tarkoitettu atk-kaluste. Kalusteen muotoilussa ja mitoituksissa tuli ottaa huomioon sarjoituksen mahdollisuus ja ergonomia. Arviointikriteereinä olivat myös kalusteen uutuusarvo sekä riittävä yksityistäminen.

Suunnitelmani alkoi muodostua pikkuhiljaa. Ensimmäisenä syntyi idea pyöreästä muotokielestä, sillä mielsin, että yleensä terminaalikalusteet ovat kulmikkaita ja halusin kalusteen erottuvan joukosta.

Päätin tehdä kokonaisuudesta puolipyöreän muotoisen työpisteen, jossa olisi osittain korkea ja osittain avonainen seinämä. Sama muotokieli sopi mielestäni myös pöytään ja istuimeen. 

Tuolin suunnittelin siten, että se kiertäisi kalusteen seinämää ja olisi leveydeltään hieman eri kokoinen joka kohdasta, jotta eripituisten ihmisten olisi hyvä istua siinä. Tarkoituksena oli myös, että istuin ja selkänoja olisivat verhoiltuja istuinmukavuuden lisäämiseksi.

Pöytää suunnitellessani en halunnut asettaa pöytälevyä kiinteästi kalusteeseen, niimpä suunnittelin pöydän siten, että se liikkuisi kiskojen päällä koko työpisteen leveydeltä ja olisi säädettävissä jokaiselle sopivaksi. Pöytään olisi kiinnitetty myös pistoke, jotta puhelinta tai läppäriä voi ladata samalla töitä tehdessään.

Kalusteen suunnittelussa oli ajateltu myös mahdollisia matkatavaroita, joten niille suunniteltiin oma tila istuimen viereen.

Kun jokainen oli suunnitellut oman kalusteensa, jaoimme luokan pareihin ja teimme pareittain toisen suunnitelmasta ns. toimintamallin, jonka tarkoituksena oli kuvata kalusteen mitoitusta. Toimintamallin raaka-aineina sai käyttää kaikkea kartongista metalliin, sillä tärkeintä ei ollut siisti ulkonäkö vaan toiminnallisuuden mittaaminen.

Teimme parini kanssa toimintamallin hänen "Pisara"-työpisteestään.

Kalustesuunnittelun näytöstä sain arvosanan 3, asteikolla 1-3.

Näyteikkuna

Seuraavana aiheena käsittelimme visuaalisen markkinoinnin keinoja vaikuttaa asiakkaaseen. Teoriatuntien aikana kävimme Tuula Niemisen "Visuaalinen markkinointi" -kirjan avulla läpi tärkeimpiä suunnittelun alalla käytettyjä vaikuttamiskeinoja. 

Teoriaopintojen pohjalta saimme tehtäväksi suunnitella Copic-merkkisille huopakynille kaksi erilaista näyteikkunaa. Toisen ikkunan tuli olla perinteinen ja konservatiivinen, kun taas toinen sai olla villi ja räiskyvä.

Konservatiivinen suunnitelma näyteikkunasta.
Tarkoituksena olisi, että kynät on aseteltu väreittäin
pinoihin eri korkuisille korokkeille.
Kokonaisuudesta muodostuu kolmio.

Villi suunnitelma näyteikkunasta.
Tarkoituksena olisi, että kynät on aseteltu väreittäin
kahden vinossa olevan muovilevyn väliin siten, että
kynien värilliset korkit näkyvät.
Kokonaisuudesta ei muodostu yhtenäistä linjaa tai
säännöllistä kuviota.

Seuraava tehtävä liittyi myös näyteikkunoiden suunnitteluun. Tällä kertaa saimme suunnitella kaksi näyteikkunaa, joista toisessa mainostettaisiin esim. Tarjoustalon halpoja farkkuja ja toisessa taas esim. Calvin Kleinin kalliita farkkuja. 






Suunnitelma halpojen farkkujen
näyteikkunasta.
Myytävää tuotetta on paljon esillä
eikä sommittelu ole millään
tavalla poikkeavaa.

Suunnitelma kalliiden farkkujen
näyteikkunasta.
Ikkunaan on nostettu esille vain yksi
tuote ja sekin on sommiteltu
huomiota herättävällä tavalla.
Tässä suunnitelmassa valon suunta
ja määrä on merkitsevässä osassa.

Myymäläsuunnitelma

Myymäläsuunnitteluun perehtyvässä tehtävässä piti suunnitella Marimekolle myymäläkokonaisuus. Opettaja oli valinnut tehtävää varten pohjapiirustuksen, mutta se piti piirtää vielä itse suuremmassa mittakaavassa ja kalustettuna. Perspektiivikuvan avulla tuli havainnollistaa myymälän ulkonäköä kolmiulotteisesti. Suunnitelmassa tuli huomioida mm. yrityksen laaja,yleisilme, myytävät tuotteet sekä kulkuväylät.

Lähdin suunnitelmassani liikkeelle siitä ideasta, että kokonaisuus olisi yksinkertainen ja helposti hahmotettava.
Perusideana kokonaisuudessa on, että seinäpinnat ja myymäläkalusteet ovat valkoisia ja yksinkertaisia, mutta myytävien tuotteiden avulla liikkeeseen saadaan haluttua ilmettä.