"Näyttelytilojen rakentaminen" -kurssilla keskityimme ensin erityisesti kalustesuunnitteluun ja ergonomian tärkeyteen.
Suurin osa kurssista oli teoriaa ja tutustuimme monenlaisiin taulukoihin ja ihmisen mitoituksiin. Tällä kurssilla ymmärsin myös sen, miten tärkeää on suunnitella esimerkiksi istuin sillä tavalla, että mahdollisimman monen kokoisen ihmisen on hyvä istua siinä.
Kurssi sisälsi myös kalustesuunnittelun näytön.
Tehtävänä oli suunnitella johonkin terminaalitilaan sopiva vähäiseen istumatyöhön tarkoitettu atk-kaluste. Kalusteen muotoilussa ja mitoituksissa tuli ottaa huomioon sarjoituksen mahdollisuus ja ergonomia. Arviointikriteereinä olivat myös kalusteen uutuusarvo sekä riittävä yksityistäminen.
Suunnitelmani alkoi muodostua pikkuhiljaa. Ensimmäisenä syntyi idea pyöreästä muotokielestä, sillä mielsin, että yleensä terminaalikalusteet ovat kulmikkaita ja halusin kalusteen erottuvan joukosta.
Päätin tehdä kokonaisuudesta puolipyöreän muotoisen työpisteen, jossa olisi osittain korkea ja osittain avonainen seinämä. Sama muotokieli sopi mielestäni myös pöytään ja istuimeen.
Tuolin suunnittelin siten, että se kiertäisi kalusteen seinämää ja olisi leveydeltään hieman eri kokoinen joka kohdasta, jotta eripituisten ihmisten olisi hyvä istua siinä. Tarkoituksena oli myös, että istuin ja selkänoja olisivat verhoiltuja istuinmukavuuden lisäämiseksi.
Pöytää suunnitellessani en halunnut asettaa pöytälevyä kiinteästi kalusteeseen, niimpä suunnittelin pöydän siten, että se liikkuisi kiskojen päällä koko työpisteen leveydeltä ja olisi säädettävissä jokaiselle sopivaksi. Pöytään olisi kiinnitetty myös pistoke, jotta puhelinta tai läppäriä voi ladata samalla töitä tehdessään.
Kalusteen suunnittelussa oli ajateltu myös mahdollisia matkatavaroita, joten niille suunniteltiin oma tila istuimen viereen.
Kun jokainen oli suunnitellut oman kalusteensa, jaoimme luokan pareihin ja teimme pareittain toisen suunnitelmasta ns. toimintamallin, jonka tarkoituksena oli kuvata kalusteen mitoitusta. Toimintamallin raaka-aineina sai käyttää kaikkea kartongista metalliin, sillä tärkeintä ei ollut siisti ulkonäkö vaan toiminnallisuuden mittaaminen.
Teimme parini kanssa toimintamallin hänen "Pisara"-työpisteestään.
Kalustesuunnittelun näytöstä sain arvosanan 3, asteikolla 1-3.
Näyteikkuna
Seuraavana aiheena käsittelimme visuaalisen markkinoinnin keinoja vaikuttaa asiakkaaseen. Teoriatuntien aikana kävimme Tuula Niemisen "Visuaalinen markkinointi" -kirjan avulla läpi tärkeimpiä suunnittelun alalla käytettyjä vaikuttamiskeinoja.
Teoriaopintojen pohjalta saimme tehtäväksi suunnitella Copic-merkkisille huopakynille kaksi erilaista näyteikkunaa. Toisen ikkunan tuli olla perinteinen ja konservatiivinen, kun taas toinen sai olla villi ja räiskyvä.
Seuraava tehtävä liittyi myös näyteikkunoiden suunnitteluun. Tällä kertaa saimme suunnitella kaksi näyteikkunaa, joista toisessa mainostettaisiin esim. Tarjoustalon halpoja farkkuja ja toisessa taas esim. Calvin Kleinin kalliita farkkuja.
Myymäläsuunnitelma
Myymäläsuunnitteluun perehtyvässä tehtävässä piti suunnitella Marimekolle myymäläkokonaisuus. Opettaja oli valinnut tehtävää varten pohjapiirustuksen, mutta se piti piirtää vielä itse suuremmassa mittakaavassa ja kalustettuna. Perspektiivikuvan avulla tuli havainnollistaa myymälän ulkonäköä kolmiulotteisesti. Suunnitelmassa tuli huomioida mm. yrityksen laaja,yleisilme, myytävät tuotteet sekä kulkuväylät.
Lähdin suunnitelmassani liikkeelle siitä ideasta, että kokonaisuus olisi yksinkertainen ja helposti hahmotettava.
Perusideana kokonaisuudessa on, että seinäpinnat ja myymäläkalusteet ovat valkoisia ja yksinkertaisia, mutta myytävien tuotteiden avulla liikkeeseen saadaan haluttua ilmettä.
Seuraavana aiheena käsittelimme visuaalisen markkinoinnin keinoja vaikuttaa asiakkaaseen. Teoriatuntien aikana kävimme Tuula Niemisen "Visuaalinen markkinointi" -kirjan avulla läpi tärkeimpiä suunnittelun alalla käytettyjä vaikuttamiskeinoja.
Teoriaopintojen pohjalta saimme tehtäväksi suunnitella Copic-merkkisille huopakynille kaksi erilaista näyteikkunaa. Toisen ikkunan tuli olla perinteinen ja konservatiivinen, kun taas toinen sai olla villi ja räiskyvä.
 |
| Konservatiivinen suunnitelma näyteikkunasta. Tarkoituksena olisi, että kynät on aseteltu väreittäin pinoihin eri korkuisille korokkeille. Kokonaisuudesta muodostuu kolmio. |
 |
| Villi suunnitelma näyteikkunasta. Tarkoituksena olisi, että kynät on aseteltu väreittäin kahden vinossa olevan muovilevyn väliin siten, että kynien värilliset korkit näkyvät. Kokonaisuudesta ei muodostu yhtenäistä linjaa tai säännöllistä kuviota. |
Seuraava tehtävä liittyi myös näyteikkunoiden suunnitteluun. Tällä kertaa saimme suunnitella kaksi näyteikkunaa, joista toisessa mainostettaisiin esim. Tarjoustalon halpoja farkkuja ja toisessa taas esim. Calvin Kleinin kalliita farkkuja.
 |
| Suunnitelma halpojen farkkujen näyteikkunasta. Myytävää tuotetta on paljon esillä eikä sommittelu ole millään tavalla poikkeavaa. |
 |
| Suunnitelma kalliiden farkkujen näyteikkunasta. Ikkunaan on nostettu esille vain yksi tuote ja sekin on sommiteltu huomiota herättävällä tavalla. Tässä suunnitelmassa valon suunta ja määrä on merkitsevässä osassa. |
Myymäläsuunnitelma
Myymäläsuunnitteluun perehtyvässä tehtävässä piti suunnitella Marimekolle myymäläkokonaisuus. Opettaja oli valinnut tehtävää varten pohjapiirustuksen, mutta se piti piirtää vielä itse suuremmassa mittakaavassa ja kalustettuna. Perspektiivikuvan avulla tuli havainnollistaa myymälän ulkonäköä kolmiulotteisesti. Suunnitelmassa tuli huomioida mm. yrityksen laaja,yleisilme, myytävät tuotteet sekä kulkuväylät.
Lähdin suunnitelmassani liikkeelle siitä ideasta, että kokonaisuus olisi yksinkertainen ja helposti hahmotettava.
Perusideana kokonaisuudessa on, että seinäpinnat ja myymäläkalusteet ovat valkoisia ja yksinkertaisia, mutta myytävien tuotteiden avulla liikkeeseen saadaan haluttua ilmettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti